Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 
Etusivu Uusin numero Lehden esittely Tilaa UP UP-klubi Arkisto Kirjatutka Mediakortti Briefly in English Lukijakysely Yhteystiedot

Afrikan demokratiakehitys on yhä haurasta

Afrikka murroksessa

Martina Ahola

Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana Afrikan yli pyyhkäissyt demokratia-aalto on aiheuttanut huomattavia muutoksia alueen poliittisissa järjestelmissä. Yhteiskunnallista kehitystä kuvaavat indeksit kuitenkin osoittavat, että kehitys on viime vuosina hidastunut. Joissain tapauksissa on menty myös takapakkia. Lue lisää UP-lehdestä 4/09.

Afrikan demokratiakehitys on yhä haurasta
kuva Myriam Asmani / UN Photo

Indekseissä painotuseroja

Afrikan demokratiakehitystä on tarkasteltu muun muassa seuraavien kansainvälisesti tunnettujen indeksien valossa:


Mo Ibrahim Index of Governance

Sudanilaisen liikemiehen Mo Ibrahimin perustaman säätiön vuosittain julkaisema indeksi perustuu 84 eri indikaattoriin, jotka on jaettu neljään kategoriaan. Ne ovat turvallisuus, osallistuminen ja ihmisoikeudet, kestävät taloudelliset mahdollisuudet ja inhimillinen kehitys. Indeksissä on mukana 53 afrikkalaista valtiota. Vuoden 2009 indeksin heikoimmin hallittu maa oli Somalia ja paras oli Mauritius.

Index of African Governance (World Peace Foundation)

Aiemmin Ibrahimin indeksin tekoon osallistuneet Harvardin tutkijat julkaisivat tänä syksynä oman indeksin näkemyserojen seurauksena. Myös tässä listauksessa Somalia oli heikoin ja Mauritius paras. Sen sijaan keskivaiheen maiden sijoituksissa on huomattavia eroja.

Worldwide Governance Indicators (Maailmanpankki)

Tarkastelee yli 200 maan hallintoa kuuden eri indikaattorin pohjalta. Kriteerit ovat äänivalta ja vastuullisuus, poliittinen vakaus, hallituksen tehokkuus, lainsäädännön laatu, lainvoimaisuus ja korruption hallinta. Maailmanpankki korostaa, että indikaattoreita ei käytetä varainjaon perusteena.

Freedom of the World (Freedom House)

Luokittelee maat niiden vapausasteen mukaan kahteen kategoriaan jaettujen kriteerien pohjalta. Poliittisia oikeuksia arvioidaan vaaliprosessin, pluralismin ja hallituksen toimivuuden perusteella, kun taas kansalaisoikeuksia arvioidaan uskonvapauden, järjestäytymisoikeuksien, lainvoimaisuuden ja henkilökohtaisen itsemääräämisoikeuden kriteerein.

UNDP Human Development Index

YK:n kehitysjärjestön inhimillisen kehityksen indeksissä maailman maat on järjestetty paremmuusjärjestykseen muun muassa eliniänodotteen, lukutaidon ja bruttokansantuotteen perusteella. Vuonna 2009 listan kärjessä on Norja ja hännillä Niger.

Democracy index (Economist Intelligence Unit)

Tutkimusyhtiön laatimassa indeksissä mukana oleville 167 maalle annetaan pisteitä 60 eri kategoriassa. Kokonaispisteiden mukaan maat asetetaan demokraattisuusjärjestykseen. Vuoden 2008 luokituksen mukaan maailmassa on 30 täyttä demokratiaa, 50 vajavaista demokratiaa, 36 näiden väliin asettuvaa ns. hybridivaltiota ja 51 autoritaarista valtiota. Demokraattisin oli Ruotsi ja Eritrea vähiten demokraattinen.