Obaman ulkopoliittinen työlista

Vain netissä

Jussi Hanhimäki

Uuden presidentin huomiosta kilpailevat lukuisat ulkopoliittiset haasteet – työlistalla ovat ainakin Irak, Afganistan, tulehtuneet transatlanttiset suhteet ja ilmastonmuutos. Odotukset USA:ssa ja ympäri maailmaa ovat suuret, ehkä liiankin suuret. Barack Obama ei ole supermies, joka pystyy yksin pelastamaan maailman laman kourista tai rakentamaan rauhaa konfliktien repimässä Lähi-idässä.

Tammikuun 20. päivänä virkavalansa vannonut Barack Obama synnytti Yhdysvalloissa valtavan optimismin aallon, joka on nyt kovan koitoksen edessä. 

Talouskriisi auttoi Obaman ja demokraatit vaalivoittoon, mutta sen tuomia ongelmia tullaan ratkomaan useita vuosia.
Uuden presidentin huomiosta kilpailevat myös lukuisat ulkopoliittiset haasteet – työlistalla ovat ainakin Irak, Afganistan, tulehtuneet transatlanttiset suhteet ja ilmastonmuutos. Odotukset USA:ssa ja ympäri maailmaa ovat suuret, ehkä liiankin suuret. Barack Obama ei ole supermies, joka pystyy yksin pelastamaan maailman laman kourista tai rakentamaan rauhaa konfliktien repimässä Lähi-idässä.  

Aktiivisuus talouspolitiikassa on näkynyt erilaisten pelastus- ja elvytyspakettien lanseeraamisessa autoteollisuudesta suuriin infrastruktuuriprojekteihin. Entä muu maailma? 

Barack Obama perii edeltäjältään monta ulkopoliittista päänsärkyä. Etusijalla näistä ovat Afganistan ja Irak: USA:n kaksi sotaa, jotka ovat keskeisiä rintamia niin sanotussa terrorismin vastaisessa sodassa. Vaikka sodat ovat Bushin perintöä, uusi presidentti ei voi paeta niitä.

Iranin ohjukset sekä Lähi-idän rauhankysymys ovat työlistalla seuraavina. Kun ongelmavyyhteen lisätään kysymykset Pakistanin roolista ja Intian joulukuiset terrori-iskut, on selvää, että USA:n ulkopolitiikan pääpaino tulee pysymään Barack Obaman kaudella ns. laajemmassa Lähi-idässä (Greater Middle East) – alueella joka ulottuu Välimereltä Kiinan länsirajalle.

Afrikan monet sodat ja kriisit – Darfur, Somalia, Kongo, Zimbabwe – odottavat ratkaisijaansa. Transatlanttiset suhteet ovat edelleen heikossa jamassa. Ilmastonmuutos ja USA:n suhtautuminen Kioton sopimukseen ovat edelleen ajankohtaisia. Samaan aikaan amerikkalaiset etsivät uutta energiapolitiikan suuntaa. Kiinan talouskasvu on viime aikoina hiukan taantunut, mutta se on haaste, johon Yhdysvaltain (ja Euroopan) on joskus vastattava. Venäjän uusi aggressiivisempi ulkopolitiikka on manannut esiin kylmän sodan haamut. 

Kysymys kaikkien huulilla on tietenkin: tuleeko Obaman doktriinista Bushin doktriinin vastakohta? Uuden presidentin ulkopoliittisen tiimin koostumus ei anna aihetta tämänkaltaiseen johtopäätökseen.

Barack Obama lupasi ”muutosta, johon voimme uskoa” (change we can believe in) ja monessa suhteessa muutos on väistämätön. Transatlanttiset suhteet parantuivat lähes välittömästi, kun tulevan presidentin nimi tuli selväksi.  Maailmanpolitiikassa ns. multilateralismi, eli monenkeskisyys, tekee paluutaan: diplomatia on taas muodissa, ja amerikkalaisten yksipuolisesti päättämä sotilaallinen interventio tuntuu lähes mahdottomalta.  

Mutta kuinka pitkälle muutos ulottuu? Vedetäänkö amerikkalaisjoukot pois Irakista? Toki, mutta ei ainakaan ennen vuotta 2010.

Keskittyykö USA Obaman aikana Afrikan ongelmien ratkaisuun? Hiukan enemmän kuin aikaisemmin, mutta prioriteetit ovat muualla. Guantanamo Bay suljetaan, mutta liittyykö USA kansainväliseen rikostuomioistuimeen? Tuskinpa vain, jos se tarkoittaa mahdollisuutta, että Yhdysvaltain kansalaisia voitaisiin viedä Haagin tuomioistuimen eteen.

On hyvä muistaa, että Barack Obama on ensisijaisesti USA:n presidentti. Hänen tärkein – ja lopulta ainoa – tehtävänsä on Yhdysvaltain etujen ajaminen. Usein nämä edut käyvät yksiin muun maailman etujen kanssa.  Mutta väistämättä tulee eteen tilanteita, joissa USA tulee toimimaan unilateraalisesti. ”Yhdessä aina kun mahdollista, yksin, jos se on välttämätöntä”, oli eräs ns. Bushin doktriinin keskeisiä teemoja. Tässä mielessä Obaman doktriini tullee jatkamaan hyvin pitkälle samalla linjalla.

Lisää aiheesta:

Ulkopolitiikan Dream Team

Värisokea presidentti