Keskiluokka kasvaa nousevissa talouksissa niin nopeasti, että parinkymmenen vuoden päästä kaksi kolmesta maailman keskiluokkaisesta asuu Aasiassa ja Tyynenmeren alueella. Keskiluokkaistuminen lisää painetta demokratisoida poliittisia järjestelmiä.
Nousevat taloudet ammentavat raaka-aineita kasvunsa rattaisiin köyhistä kehitysmaista. Läntinen apuyhteisö puolestaan koettaa suostutella uusia avunantajia sopimukseen avun pelisäännöistä. Afrikalle uusi raha on tervetullutta: mantereen talous kasvaa kohisten.
Kun miljardit ihmiset nousevat maailman kehittyvissä talouksissa köyhyydestä keskiluokkaan, demokratiasta tulee heille teoriassa entistä arvokkaampaa. Käytännössä arvojen muutos ei välttämättä näy.
Joulukuussa Moskovan keskiluokka marssi kaduille vaatimaan rehellisiä vaaleja. Venäjän suuri enemmistö pysyi kotonaan. Heitä on toistasataa miljoonaa, harvaan asutun valtavan maan eri kolkissa. He uskovat vakauteen, isänmaahan ja mataliin veroihin, kertoo suurlähettiläs Matti Anttonen.
Dmitri Medvedevin kausi Venäjän presidenttinä päättyy toukokuussa, kun uusi presidentti vannoo virkavalan. Vielä vuosi sitten keväällä kysymys Medvedevin mahdollisesta jatkokaudesta hallitsi Venäjällä käytävää keskustelua maan poliittisesta tulevaisuudesta. Keskustelu päättyi syyskuussa 2011 Yhtenäinen Venäjä -puolueen puoluekokoukseen, jossa julkistettiin pääministeri Vladimir Putinin aikomus palata maan ykköspaikalle.
Miljoonat lapset kuolevat vuosittain sairauksiin, jotka voitaisiin periaatteessa ehkäistä täysin, vieläpä hyvin halvalla. Miksi niin ei sitten tehdä?

Joonas Pörsti/UP
Vaihtoehtoja talouskurille
Anna-Kaisa Hiltunen/UP
Onko Ranska demokratia?
Tuomo Yli-Huttula
Vallastaan tarkka presidentti
UP-lehden toimitus
Mistä Eilen puhuttiin?
9.5.2012, Hanna Ojanen
On our European mismatches
30.4.2012, Charly Salonius-Pasternak
Kansainvälisen politiikan blogit heräävät suomessa!
19.4.2012, Anaïs Marin
Some thoughts on the upcoming French elections