Euroopan poliittinen yhdentyminen alkoi toisen maailmansodan kauhujen jälkeen. Unioni on syntynyt kriisistä ja kulkenut eteenpäin kriisien läpi. Selviääkö se vielä tämänkertaisesta? Ulkopolitiikka-lehti kokosi neljä vaihtoehtoista skenaariota, joissa katsotaan EU:n tulevaisuutta 2020-luvun loppupuolelle, ja pyysi kuusi asiantuntijaa arvioimaan ennusteita.
Euroopan unionia ravisteleva kriisi voi johtaa maanosan syvempään poliittiseen yhdentymiseen – aina liittovaltioksi saakka. Yhtä hyvin se voi johtaa euroalueen tai koko unionin hajoamiseen. Mitä näistä vaihtoehdoista seuraisi? Ulkopolitiikka-lehti esittelee neljä erilaista tulevaisuudenkuvaa.
Maailmanjärjestyksen muutos ja EU:n kriisi lisäävät ulkopolitiikan tarvetta. Tämä voi paradoksaalisesti lisätä painetta palauttaa presidentti Suomen ulkopoliittisen päätöksenteon keskiöön, kirjoittaa professori Hiski Haukkala.
Afgantsy on yksityiskohtainen tutkielma Neuvostoliiton toimista Afganistanissa vuosina 1979–89. Teos käsittelee Neuvostoliiton Afganistanin-sodan poliittisia taustoja, politbyroon päätöksentekoa, puna-armeijan toimia sodan eri vaiheissa ja sodan vaikutuksia neuvostoyhteiskuntaan. Kirjan nimi viittaa Afganistanissa taistelleisiin puna-armeijan veteraaneihin.
Globalisaation rajoitukset täytyy hyväksyä, sanoo tunnettu ekonomisti ja Harvardin yliopiston kansainvälisen poliittisen taloustieteen professori Dani Rodrik uusimmassa teoksessaan The Globalization Paradox.

Joonas Pörsti/UP
Kristallipallossa näkyy globaalipolitiikan vuosi 2012
Anna-Kaisa Hiltunen/UP
Amerikka meni rikki
Joonas Pörsti/UP
Kehitysyhteistyön nousevat tähdet
19.12.2011, Marikki Stocchetti
Kehityspoliittinen ohjelma: kartta vai hyvien aikomusten ostoslista?
26.10.2011, Teemu Sinkkonen
ETA terrorists giving up, but will it last?
23.8.2011, Noora Kotilainen
Afganistanista ei mitään uutta